Ihmisellä on tarve luokitella asioita ja ilmiöitä: kasveja, kirjallisuuden lajeja, musiikkityylejä – ja sanoja. Sanoja voi ryhmitellä eri tavoin, mutta nyt keskitymme taipumiseen perustuvaan luokitteluun eli sanaluokkiin.
VERBIT taipuvat persoona- ja aikamuodoissa.
NOMINIT taipuvat sijamuodoissa.
TAIPUMATTOMAT SANAT eivät taivu tai taipuvat vaillinaisesti.
(Kuva: http://www.kielijakirjallisuus.blogspot.com)
Aina sanojen luokittelu ei ole ongelmatonta. Sana voi esimerkiksi kuulua eri sanaluokkaan tilanteesta riippuen: Tapasin matkalla norjalaisia. –> substantiivi; Tapasin matkalla norjalaisia kalastajia. –> adjektiivi Ole siis tarkkana!
VERBIT
Verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa: luen, luet, lukee, luemme, luette, lukevat, luetaan, luin, luit, luki, luimme, luitte, lukivat, luettiin. Verbit ilmaisevat tekemistä (Kissani kehrää tyytyväisenä.), olemista (Pyörä on punainen.), omistamista (Minulla on hamsteri.), tuntemista (Helena rakastaa jäätelöä.) ja tapahtumista (Illan mittaa tunnelma tiivistyi.).
Lause rakentuu verbin ympärille. Ilman verbiä lause on vajaa. Yleiskieleen vajaat lauseet sopivat harvoin, mutta puhekielessä ne ovat tavallisia. Suomen kielen erityispiirteisiin kuuluu se, että kieltoverbi taipuu: en hypi, et hypi, emme hypi (vrt. ruotsi: jag hoppar inte, du hoppar inte, vi hoppar inte).
Verbit ovat aktiivissa tai passiivissa. Aktiivissa tekijä näkyy persoonapäätteenä. Passiivimuotoisen verbin tekijä on yksi tai useampi ihminen, jota ei tunneta tai haluta kertoa. Myös passiivimuoto lasketaan persoonamuotoihin. Huomaa, että puhekielessä usein käytetään passiivimuotoa monikon ensimmäisen persoonan kanssa (me mennään), mutta yleiskielessä päätteen kuuluu tietysti olla -mme (me menemme). Toinen huomionarvoinen asia on monikon kolmannen persoonan -vat/-vät, joka puhekielessä usein jää pois (Heikki ja Seppo pelaa jalkapalloa. –> Heikki ja seppo pelaavat jalkapalloa.).
(Kuva: http://www.finnlectura.fi)
Aikamuotoja ovat preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti. Preesens ilmaisee, että jotain tapahtuu nyt, jatkuvasti (yleensä) tai tulevaisuudessa. (Pekka juoksee. Sienet kasvavat parhaiten kosteassa. Huomenna opiskelemme lisää suomea.) Imperfekti kertoo menneestä ajasta. (Pekka juoksi. Eilen opiskelimme ahkerasti suomea.) Perfekti kertoo, että jotain on tapahtunut menneisyydessä, mutta toiminta voi vielä jatkua. (Pekka on juossut kolme kilometriä. Olemme opiskelleet suomea tunnin ja jatkamme vielä puoli tuntia.) Pluskvamperfekti ilmaisee, että jotain oli tapahtunut ennen jotain tiettyä hetkeä. Sitä käytetään myös silloin, kun kertoo jostain kuulemastaan asiasta. (Pekka oli juossut kolme kilometriä ja kaatunut. Me olimme opiskelleet suomea jo monta tuntia ennen kuin oli edes lounasaika.)
(Kuva: http://www.kielipoliisi.fi)
TEHTÄVIÄ
1. Lisää alla olevaan tarinaan verbit.
Heikki ______ koulusta kotia kohti. Hän ____ lopen uupunut. Koko päivän ____ vettä taivaan täydeltä ja edelleen ____ vähän. Heikkiä ____ koulussa ______ asia. Hän ______ parhaan ystävänsä kanssa. Hän ____ ja _____ ystäväänsä. Hän ______ nyt, että _____ aivan suotta. Huomenna hän _____ asian selväksi.
2. Norssin aikamuototehtävä
3. Perunakellarin persoonamuototehtävä
4. Kielipoliisi-blogin persoonamuototehtäviä
5. Sä osaat -blogin tehtäviä. Sivulla on myös verbeihin liittyviä opetusvideoita.
6. Ylen tehtäviä
NOMINIT
Nomineita ovat substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit. Ne taipuvat sijamuodoissa: ne kolme pientä kissaa, niillä kolmella pienellä kissalla, niihin kolmeen pieneen kissaan jne.
Substantiivit ovat nimityksiä esineille, asioille, ihmisille ja ilmiöille. Substantiivit jaetaan yleis- ja erisnimiin. Huomaa, että myös esimekiksi verbeistä johdetut teonnimet, kuten juokseminen tai syönti ovat substantiiveja.
Adjektiivit määrittävät substantiiveja. Ne siis ilmaisevat, millainen jokin ihminen, eläin, esine tai asia on. Adjektiivit taipuvat vertauluasteissa: suuri, suurempi, suurin. Vertailuasteiden nimitykset ovat positiivi (hauska), komparatiivi (hauskempi) ja superlatiivi (hauskin). Osa adjektiiveistä ei taivu. Tällaisia ovat esimerkiksi koko, pikku, viime ja eri.
Pronominit ovat sanoja, joita käytetään nominien asemasta (siitä nimikin tulee: pro + nomini). Niitä käyteään muun muassa toiston välttämiseksi. Pronomini siis liittyy aina johonkin toiseen sanaan ja viittaa joko aiemmin mainittuun tai muuten tunnettuun asiaan. Sana, johon pronomini viittaa, on nimeltään korrelaatti. Tavallisimmat pronominiongelmat liittyvät joka- ja mikä-pronomineihin.
Numeraalit ilmaisevat tarkkaa lukumäärää tai järjestystä. Ne jaetaankin peruslukuihin ja järjestyslukuihin. Huomaa, että epämääräistä määrää ilmaisevat sanat, kuten usea tai muutama ovat pronomineja.
TEHTÄVIÄ
1. Muuta alkukirjain isoksi tarvittaessa.
juhannusaatto englannin kieli aurajoki keski-suomi volvo
kaleva mars-patukka kettuterrieri sepänkatu valkovuokko
eino leinon katu saksanpaimenkoira marraskuu kaupungintalo talvisota
kadonneen aarteen metsästäjät -elokuva oulun lääni tyyni valtameri
sunnuntai klassismi etelä-suomen sanomat karjalanpaisti kemi
elokuu välimeri tanskandoggi laulujoutsen
2. Täydennä adjektiivien vertailuasteikko.
__________________ KOMPARATIIVI SUPERLATIIVI
innokas ______________________________________________________________
______________________ hintelämpi _________________________________
onneton _______________________________________________________________
__________________________________________________________________ paras
iljettävä _________________________________________________________________
3. Täydennä aukkoihin joka- tai mikä-pronomini sopivassa muodossa.
Näin viime viikolla kotikadullani koiran, _____________ haukkui minulle raivokkaasti. Koiralla oli päällään pikkuruinen, musta nahkatakki, _____________ ihmetytti minua. Koira raaputteli ja kyhnytti itseään, ____________ päättelin, että koiralla oli epämukava olo. Kotiin palattuani näin netissä mainoksen, _____________ luki: “Tilaa tästä kaupungin coolein nahkatakki koirallesi.” En tiedä, ____________ menee menee raja koirien ja muiden lemmikkieläinten pukemisessa, mutta mielestäni koira pärjää omissa nahoissaan. Joka tapauksessa kummallisinta, _________ minulle viime viikolla tapahtui.
4. Mieti, mikä seuraavissa virkkeissä menee pieleen ja miten muuttaisit niitä.
a) Käytin eilen kissaani eläinlääkärillä, joka mourusi ja raaputti lakkaamatta itseään.
b) Serkkuni sai valkoisen kanin, millä on mustat korvat.
c) Saimme valtavan tomaattisadon tänä kesänä, joka ilahdutti minua.
d) Palokunta irrotti puristuksiin jääneen kissan hännän ja päästi sen jatkamaan seikkailujaan.
e) Sellaisia kissoja on myös Suomessa, joilla ei ole lainkaan karvoja.
5. Etsi virkkeistä pronominit ja niiden korrelaatit.
a) Heti kun Jussi tapasi Mirjan, hän tiesi rakastavansa tätä.
b) Vanhempainillassa opettajat tapaavat oppilaittensa vanhempia. He voivat kertoa nuorista näille ihan uusia asioita.
c) Nykynuoret osaavat etsiä tietoa. Esimerkiksi internetiä he käyttävät taitavasti.
d) Koko perhe harrastaa liikuntaa. Lisäksi kaikki soittavat pianoa ja lukevat kaunokirjallisuutta.
e) Kaisa on juuri sellainen, jolle voi uskoa salaisuuksia.
f) Leena nukkui hyvin, mikä virkisti häntä.
6. Norssin sanaluokkatehtävä
7. Ylen substantiivitehtävä
8. Norssin adjektiivitehtävä
9. Nurinperin-adjektiiviharjoitus
10. Norssin pronominiharjoitus
11. Haastavaan makuun numeraaliharjoitus
12. Helppoja numeraaliharjoituksia (selaa sivuille 24 – 25)
TAIPUMATTOMAT SANAT
On paljon sanoja, jotka eivät taivu lainkaan, kuten tänään, seis ja että. Joillakin sanoilla on vain muutama taivutusmuoto, esimerkiksi takana, takaa, taakse. Näistä sanoista kätetään yhteisnimitystä taipumattomat sanat, joihin kuuluu seuraavanlaisia sanoja:
Adverbit (aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, keinoa tms.): aina, eilen, esiin, rennosti
Liitepartikkelit (-ko, -hän, -kin, -pa, jotka eivät esiinny yksin vaan osana jotain toista sanaa): haluatko, sinähän, Heikkikin, tulepa
Prepositiot (nominin edessä olevia pikkusanoja): ilman kenkiä, vastoin tahtoani
Postpositiot (nominin jäljessä olevia pikkusanoja): hänen takiaan, koulun luona
Konjuktiot (lauseita ja lauseen osia yhdistävät sanat): että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, ja, sekä
Keskustelusanat (puhetta täydentävät pikkusanat, huudahdukset yms.): niinku, öö, tota, moi
TEHTÄVIÄ
1. Poimi virkkeistä taipumattomat sanat.
a) Ruotsi pelasi Suomea vastaan voitokkaasti.
b) Pelaajien taitoero paljastui selkeästi, ja myös Suomen hyökkäämättömyys näkyi.
c) Ajoittain Suomi pelasi hyvin mutta välillä liian laiskasti ja tehottomasti.
d) Ottelun jälkeen päävalmentaja antoi pelaajille kritiikkiä, sillä hänen mielestään nämä eivät olleet edes yrittäneet.
2. Sä osaat -blogin harjoituksia. Sivulla on myös opetusvideo aiheesta.
3. Norssin taipimattomien sanojen harjoitus (Huomaa, että tässä käytetään nimitystä interjektiot. Se tarkoittaa huudahdussanoja)
YHTEISHARJOITUKSIA KAIKISTA SANALUOKISTA
1. Mihin sanaluokkiin sana päästä kuuluu seuraavissa virkkeissä?
a) Päästä minut lähtemään.
b) Hän otti hatun päästä mennessään sisään.
c) Hetken päästä me lähdimme.
2. Mihin kahteen eri sanaluokkaan seuraavat sanat voivat kuulua? Kirjoita esimerkkivirke jokaisesta.
näin haukun koin suo jätti
Tästä löydät lukuohjeet sanaluokkakokeeseen: Sanaluokkakokeeseen lukuohjeet
Jättekivaa finskaa 